Hyvää Joulun aikaa jokaiselle omannäköistä ja ennenkaikkea terveyttä. Puolitoista viikkoa koronassa, nyt toipilaana(toivottavasti). 

Krapu 48

 On jouluviikko, seurakunnan vapaaehtoiset ovat talkoilleet lahjaksi saatujen vaatteitten kanssa. On valikoitu ja pestykin ehjiä vaatteita ja peittoja. Nyt on pakattu autot täyteen vaate-ja ruokakasseja. Osoitteet on selvillä, yksinäisiä vanhuksia, köyhiä lapsiperheitä ja vinkkejä on saatu jopa parista metsämajasta. Ohitetaan isoja jouluvalaistuja taloja, huviloitakin. Suuntana on vähemmän valaistut talot, mökit, rivi- ja kerrostalot. Kaikkiin taloihin ei pääse lumihankien takia pihallekkaan. Ruokakasseissa on kahvia, riisipuuroa, suklaata, leipää...lapsille on varattu pienet paketitkin. Juttua riittäisi joka paikassa pitempäänkin, vielä on monta paikkaa käymättä. Aatonaattona on viimeiset reissut, sitten toivotellaan hyvät joulut ja lähdetään viettämään omia joulujaan. Metsämajoja ei tällä kertaa löytynytkään.

Krapu 46

 Mitä tehdä, kun naiselle tulee ikäkriisi? Ensimäisen kerran elämässäni, kun 70 on lähempänä kuin 60! Kasvojen iho veltostuu, silmäpussit roikkuu ylhäällä ja alhaalla. Näkö ja kuulo huononee, ei auta monitehot ja kuulolaite on hankinnassa. Ryppyjä on kuin haitarissa, hikoilu ei lopukkaan vaihdevuosien mentyä ohi. Muisti huononee ja kömpelyys on jokapäiväistä. On vaivoja ala-ja yläpäässä ja siinä välilläkin.

Ei ole halua eikä rahaa kauneusleikkauksiin. Meikkaaminen tuntuu vieraalta, ripsetkään ei ole enää niin tiheät kuin ennen. Auttaisko uusi kampaus, laitanko padan päähän ja lipsuttelen ylimääräiset karvat pois. Tulevaisuus on kuin musta aukko, missä joku irvistelee ja lällättää, etpä tiedä mitä on vielä tulossa!

Ensi lumi tuli eilen

 Pikku nyppylällä oli ehtinyt käydä laskijoita😊

Krapu 43

 Mäkisen perhe oli kotiutumassa kuukauden kesälomaltaan. Jo kaukaa he näkivät maston ja arvailivat näkyisikö se heidän viidennessä kerroksessa olevaan asuntoonsa. Lapset syöksyivät sisällä ensimäisinä ikkunoihin ja ilmoittivat vanhemmilleen tornin näkyvän puoliksi.

Torni ei jaksanut kauempaa kiinnostaa muita kuin nuorinta Peppiä. Peppi jaksoi istua tuntikausia ikkunassa. Seuraavana päivänä Peppi huusi äitiään ikkunaan ja kysyi näkikö äiti jättiläisen? Eihän äiti nähnyt. Tyttö selitti innoissaan miten iso jättiläinen oli, käveli pienempien talojen yli. Katso äiti, tuo torni on siveltimen paikka, jättiläinen maalaa taivasta, kuvaili Peppi.

Pikkuhiljaa Pepin aika meni eskarissa ja uusien kavereitten kanssa. Ei näkynyt enää jättiläistä ja tornikin oli vain torni!

Krapu 41

 Veikko Lavi lauloi aikoinaan: Ihmisiä on kuin muurahaisia, ne loputonta polkuansa taivaltaa...

Danny taas: ...ihmisillä on kiire, ei minnekkään.

Tuleeko kiireen tuntu kelloa vilkaisemalla?

Kirka vaati:...kellon seisahtuvan tahdon...

Topi Sorsakoskella kelloja taisi olla useita:...kello joka seinälläni raksuttaa...

Jarkko Martikainen: Kello on paljon kulkekaa hiljaa...

Iäkkäänä kiire häviää, eikä kelloakaan tarvitse yhtenään vilkuilla.

Matti Louhivuori:Hiljaa mummon vanha kaappikello raksuttaa mummon pienen pirtin lämpimässä... Nuorikkona mummo kerran  lahjaks kellon sai, silloin päivä oli mittumaarin, kellon  tehnyt oli käsi vaarin...

Teot puhuivat, ellei uskaltanut sanoa kuten,

Teppo Ruohonen: Minä rakastan sua, sulle kaikkeni annan ja elämä vie meitä päin parempaa.. 

Nöyhleijä

 Tänä syksynä jäi ruskakuvat ottamatta. Tässä on käsityöt pitkältä ajalta, nyt sain vasta pääteltyä. Itellekki muistutuksena, etten ostais vähään aikaan valmiiks raijotettua lankaa. Siinä on tällääminen sukkiin tai lapasiin!!

Krapu 39

 Siru oli tullut vanhempiensa mökille Tiku-koiran kanssa. Siru käveli paljain jaloin ja seurasi koiransa puuhia. Tiku kävi välillä lipaisemassa vettä kalliorannalla. Sirukin päätti kokeilla jaloillaan veden lämpöä, olihan se vielä lämmintä. Siru heräsi Tiku-koiran kimeään haukkuun ja huuto vaimeni voihkaukseksi. Partaiset kasvot näkyivät hänen yllään ja suu liikkui.

Vahvat kädet auttoivat Sirun sisälle vuoteeseen, hän ei ymmärtänyt vieläkään, oliko mies lyönyt häntä? Mies esitteli itsensä Timoksi ja kertoi, miten oli nähnyt Sirun kaatuvan. Käynti päivystyksessä ja pään kuvaus toivat viikon levon. Timo toi Sirulle päivittäin ruokaa ja kyseli vointia, viimeistään silloin Siru uskoi, että kallio oli ollut liukas!

Ylläripaketti

 Sartsa muisti minua ihanilla kämmekkäillä ja kortilla, kiitos💗

Krapu 38

 Kesän eka muutto mahtui yhteen pakuun. Toinen muutto oli tilavasta neliöstä kolmioon. Jo viikkoja oli pakattu ja pesty ikkunoita, kuskattu kahdella henkilöautolla pienempiä tavaroita. Muuttopäiväksi vuokrattiin paku kuudeksi tunniksi, se oli tiivistä huonekalujen siirtoa. Sohva oli vaikein ja painavin, siinä jouduttiin vaihtamaan välillä kantajaakin. Roskia tuli tietenkin säkeittäin, sekä kaatopaikalle menevää romua. Lasten vaatteita, kirjoja ja leluja on minulla kasoittain, varaan kirppispöydän, kun jaksan.

Loput tavarat oottaa hakijoita, jokainen saa valita tarvitsemansa ilmaiseksi.  Yritettiin pitää huumoria yllä, joskus se ei onnistunut, kuului pientä ärinää tai huudettiin kilpaa :) Kiitokset reippaalle nuorelle miehelle pakupäivän avusta ja naapureille, jotka veivät mm.kaiken poltettavan. 

Lisää vuosia

Tytönpoika sai mm.nämä lahjaksi ja paljon muuta😄

Minä sain Susulta tälläisen ihanuuden, kiitos💗

 Porukoilta tämän💖

Meillä oli hyvin kotoisaa, vieraita ei ollut syystä, että.....

Viisikin pyöri pikku keittiössä, tyttö teki ruokaa, leivoin dallaspullia tytöntytön avustuksella ja loput oli pullahiiriä😉

(Taas) oli kesäisten synttäreitten aika, synttärisankari teki marsipaanipäällysteisen kakun. Sisällä oli pätkistä ja muuta makoisaa. Marsipaanilevy oli vähän haasteellinen, joutui paikkailemaankin. Sinnikkyys palkittiin monilla kehuilla :D

Tämä otus on raivonnut monta päivää putkeen, joten välillä lattialiikuntaa.

Veteenkin on päästävä välillä :)

 

Ei vielä mennyt mittari rikki!

 Nyt ei korreilla kukilla, 2 äitienp.kukkaa, jotka nuupahti jo sisällä, lobeliat, joitten väriä en tienny istuttaissa ja samettikukkamix.

Kesäkuu

 Huono kuva, mut jotenki niin osuva teksti tähän aikaan.

Tykkään Railin runokorteista ja muistakin Paperisilppurin korteista.

Vihertää

 Eka käynti mökillä, muuta kuvattavaa siellä ei ollutkaan. Ankea lehtien täyttämä piha, joka ei paljon muuttunut muutaman tunnin haravoimisesta. 

Kemijoelta

Perjantaina oli hyvin lämmin päivä, takkikin tuntui olevan liikaa.

 

Son kevät O-joella

Toistaseks maltillinen jäitten lähtö.

 Veden nousu päästää jäät nelostien sillan alta Kemijoen puolelle.

Krapu 19

  Saara oli autoilemassa veljensä luo  viikoksi lomailemaan. Veljellä oli nukkumapaikaksi saunamökki ja muut mukavuudet oli talossa. 

Kaartaessaan talon pihaan Saara huomasi savun nousevan saunan piipusta. Se tietäisi kunnon tuuletusta illaksi, että saunamökissä pystyisi nukkumaan. 

Ilta oli täydellinen, heidän grillaillessaan ja jutellessaan kaikesta. Puolenyön jälkeen Saara lähti nukkumaan. Hänen unenhorteensa katkaisi surina ja pienet kosketukset kasvoilla. Saara yritti nukkua kokonaan peiton alla, se kävi liian tukahduttavaksi. Kärpänen jatkoi tutkimusretkiään, Saara haki lehteä, jolla saisi kiusanhengen tapetuksi, turhaan. Yö oli pitkä, eikä Saara jaksanut pyöriskellä sängyssään. Hän kietoi peiton ympärilleen ja meni portaille istumaan. Arto huikkasi töihin lähtiessään, sisältä löytyvän sähköisen kärpäslätkän!

 Partisaanien teoista olen ennenkin lukenut, mutten tiennyt niitä olleen noin valtavasti. Rovaniemen päättäjätkään eivät uskoneet todellisuutta(vai eivätkö välittäneet), jo alussa olisi asukkaat pitänyt siirtää kauemmas evakkoon.

Sitä julmuutta ei soisi kenellekkään, mutta onko mikkään muuttunu?

Krapu 18

 Kengätön

12-vuotiaana pääsin toisen kerran käymään Helsingissä, siellä asui suurin osa sisaruksistani. Uusia vaatteita en ollut saanut kaupunkireissuuni. Kaikista eniten minua harmitti kenkäni, kuten tavallista ne oli siskoni vanhat. Niitä oli muka uudistettu maalamalla ne yököttävän ruskeiksi!

Yövyin siskoni luona, jolla oli pieni huone kotiapulaisperheessään. Olimme lähdössä seuraavana päivänä kaupungille ja minussa nouseva murrosiän uhma päätti jättää kengät sisälle. Sisko motkotti vieressä vihaisena, kun tallustelin likaisia katuja avojaloin, kuten kotona nurmikolla.

Häpeä ja vahvemmat auktoriteetit sai kengät pysymään jaloissani toisten sisarusten kanssa. Muutaman päivän minua siirreltyään paikasta paikkaan, alkoi jollakin kesäloma ja pääsin kotiin.

Avojaloin kävely on vieläkin parasta kesässä.

Krapu 17

 Terassilla

Oli lämmin kesäinen lauantai, se oli varmin päivä, kun kaikki olivat koolla. Oli Epätoivo-Erkki, Orpo-Olli, Kotkan Kalle ja Villi Lampinen. Erkki oli hiljainen ja juro, asusteli äitinsä kuoltua yksin mökissään. Kaverit olivat talkoilleet pientä remppaa Erkin mökkiin. Jopa työtä vieroksuva Ollikin oli osallistunut. Lampinen oli heistä vilkkain ja puheliain, hän eli pitkässä avioliitossa. Parin tunnin jutustelun ja kahvikupposen juotuaan lähtikin eukon luo saunan lämmitykseen.

Hento nuori nainen kävi tyhjentelemässä tuhkakuppeja ja keräilemässä astioita. Olli hyräili...kaunis kuin kedon kukka, saamatta edes vilkaisua palkaksi. 

Päivän käännyttyä iltapuolelle, kaverukset suuntasivat kuka minnekkin. Nuoremmat valtasivat terassin ja viikon päästä ukkoköörille uusi lauantai.

Virkattua

Netistä löytyy kaikkea! Virkkasin neitokaiselle kuvan perusteella kesäisen topin pienin muutoksin. Viimeistelyä joutuu vielä varmaankin tekemään😉

 Näihin tuli kuvio pääkallohuivista, kun peukun paikkakin oli valamiina😊

 Sain sukulaiselta lainaan tän kirjan, on suht paksukin. Onpahan jottain tutkailemista pyhien ajaks, jos ei muuta keksi.

Hauskaa Pääsiäistä🐣🐤🐥jokaiselle.

 Eilen  ajeltiin maalla, mökki on tuolla lumikinoksen takana. Hankikin kantoi, mutten uskaltautunut kovin kauas. Äijä tuhkasi lumikasoja tehäkseen kessää😊 Tännään tulleekin sitten uutta lunta

Krapu 14

 Terese haki tuoretta kahvia ja jääkaapista sämpylän. Istuessaan työpöytänsä ääreen, hän vilkaisi puhelinta, 5 puhelua äidiltä. Äiti oli ikääntyessään alkanut elää uutta nuoruuttaan, miesrintamalla oli vilkasta.

Puhelin alkoikin vilkuttaa äitiä, Terese päätti vastata. "Hei kulta, tiedätkö mitä? Muistathan, kun kerroin Sebastianista, siitä korrektista miehestä. Hänhän pyysi minut illalliselle ja perui.........Arvaa, kun menimme Paulin kanssa yksille, hän tuli vastaan jonkun sutturan kanssa! Minkä tempun tekikään....."

Terese mussutti sämpyläänsä ja hörppi kahviaan. Hän tiesi tasan tarkkaan, ettei saisi puheenvuoroa. Äidillähän oli aina tärkeämpää asiaa. Niin nytkin, puhelu vain jatkui "...tapasin silloin Matsin, ajattele hän onkin hyvätuloinen, menemme ensi viikolla laivalle...." puspus, soitellaan!

 Eilen oli keskimäisen lapsenlapsen 17-vuotis synttäripäivä. Isosiskonsa oli leiponut suussasulavan kinderjuustokakun ja tyttöni ihanan porovoileipäkakun. Oli suolaista ja makeaa mahan täydeltä :)

Krapu 10

 Taidenäyttely

Kati oli lähdössä taidenäyttelyyn ystävänsä Piken kanssa, oli jopa ilmaiset liputkin. Näyttely oli isossa hallimaisessa kaikuvassa rakennuksessa. Taiteilija oli Helmi Juhanantytär, se selvisi esitelehtisestä. Katille selkeni myös vähän ajan päästä taiteen laji, moderni! 

Tauluissa oli pelkkiä viivoja ja ympyröitä, järjestyksessä, sikinsokin. Jotkut kuvasivat nuolia, labyrintteja, matemaattisia kuvioita, väritkin olivat sangen minimaaliset. Katille tuli outo tunne, hajut ja äänet voimistuivat, migreenikin viilteli ohimolla.

Pike oli löytänyt tuttujaan ja heidän kanssaan näkyi juttua riittävän. Kati käveli hitaasti eteenpäin, taulut muuntuivat esittämään spiraaleja. Silloin pimeni!

Kati heräsi sairaalassa, lääkärin mukaan hän oli saanut epilepsiakohtauksen. Tarkkailussa pidettäisiin seuraavaan päivään ja jatkotutkimuksia tehtäisiin myöhemmin.

Krapu 9

Keijo muisti heti herätessään, tänään olisi koulussa kilpahiihtopäivä. Isä oli eilen tervannut sukset ja antanut neuvoja, miten alkumatkaa ei kannattanut hiihtää täysillä. Heti kahdeksan jälkeen Keijo lähti suksilla koulumatkalle, pari vuotta nuorempi Terttu oli myös valmistelemassa lähtöään.

Keijo hiihti isänsä ohjeitten mukaan, kolmas sija kuitenkin harmitti vähäsen. Kotona äiti oli kuitenkin ihan aidosti iloinen pojan palkintolusikasta.

Illalla kuului Virkun kulkusen kilkatus, Keijo vetäisi kengät jalkaan ja syöksyi pihalle, "Isä minä jäin kolomanneks". Isä riisui hevosta valjaista, "Naa, enkös täsmentäny, elä tikahuta ihtees alakumatkasta." Keijolla oli todellinen selitys" No, kun jalat vain kangistu."

Syötyään iltasen isä tutkaili myhäillen palkintolusikkaa, "Pannaas taltteen".

Krapu 7

Ajatukset ei pysy kirjan juonessa, olo on levoton. Untakaan on turha oottaa, hahmoni heijastuu ikkunasta, kun tuijotan ulos. Jänis hyppelee pihalla ja pysähtyy pälyilemään ympärilleen. Toivon, että huomenna saan nukkua, tekounta, mutta kuitenkin.

Herään aamulla aikasin, nukahdin muutaman tunnin aamuyöllä. Ei aamukahviakaan, tarkistan almanakasta noin sadannen kerran, on oikea päivä. Kirjaudun sairaalaan vartin yli seitsemän, hissillä viidenteen kerrokseen, istun odotusaulaan. Siitä huoneeseen, sairaalavaatteet päälle ja esilääkitys. Edellisellä kerralla nukahdin jo esilääkitykseen, nyt olen hereillä vielä leikkaussalissakin. Nukku-Matti on onneksi armelias ja antaa tujauksen saan nukkuakin :) Heräämön kautta osastolle, saan kahvia ja ruokaakin. Seuraavana päivänä pääsen kotiin toipumaan, suolistoleikkaukseni on ohi.

Krapu 4

 Kaksi päivää on tullut vetelehdittyä sisällä, nyt kaipaa pientä kävelylenkkiä. Mittari nollassa, tarkenee ohkasella takilla. Suunta ei ole selvillä, kun painan kotioven kiinni. Askeleet viekin jäälle, ei pilkkijöitä, ei hiihtäjiä, vesikin on noussut rantaladulle. Kävelen vähän keskemmäs muhkuraista jäätä, otan kuvia ja vastaan viesteihin. Pilvet roikkuu alhaalla, auringonkajoa ei paljon näy.

Safarikelkat joutuu kiertämään Jätkänkynttilän sulapaikan ennen suuntaamista keskelle Ounasjokea, siinä on leviä baana kelkoille. Tuulen ihmettä kaipaisivat nuo kaksi varjoilijaa, ei pelkkä vinkka riitä nostamaan varjoja. Toinen yrittää laudan päällä vetää varjoansa, ei onnistu. Toinen näyttää jo väsyneeltä. Viima ajaa minutkin rannalle suojaan, josta jatkan pienen mutkan kautta kotiin. 

Krapu 3 ja krapuun kuulumaton kuva

 Eilisaamuna itä oli hetken aikaa punainen.

Eevan retki

Elokuisena aamuna iäkäs nainen käveli pyörätietä lyhyin askelin eteenpäin. Hän sulautui hyvin joukkoon siellä oli muitakin kulkijoita. Oli huppupäisiä nuoria ja pienempiä koululaisia, oli töihin menijöitä ja kuntoilijoita. Eevan huomaamatta eteen tuli katu, autoja ja tuolla oli traktori, hei varmaan oli tuttu. Autot hiljensivät ja huutelivat jotain ikkunoistaan, eräs pysähtyi ja talutti Eevan jalkakäytävälle. Eeva käveli ja ajatteli, miten isä ja äiti oottavat häntä koulusta kotiin.

Pian hänen viereensä pysähtyi poliisiauto, Eeva ei välittänyt ihan outoja olivat. Poliisit saivat houkuteltua Eevan autoon ja veivät hänet päivystykseen. Siellä oli varmistettu Eevan olinpaikka, pienen tutkimuksen jälkeen hän pääsi ambulanssilla Kultakotoon.

 Jouluinen paketti ystävältä, kiitos <3

Meikä käy hittaalla, mielenkiinto on lopahtanu k-a-i-k-k-e-e-n. Eilen oli käytävä kolaamassa pihaa ja traktorin kavulta pukkaama palle.

Voi, huohh!

 Minulla on yli seitenkymppinen ystävä, hän asuu senverran kaukana, etten jaksa kävellä sinne. No, viime torstaina autonsa meni rikki, siihen joutu hankkimaan osia ja perjantaina ois korjausaika. Siihen joutuu hankkimaan hinaajan, koska ei voi ajaa. Onneksi kauppa on lähellä, siinä hän jaksaa käyvä kävellen.

Lääkärinaika on diabeteksen ja verenpaineen seurannan vuoksi viikon päästä. Verensokerin ja verenpaineen tulokset ovat ylhäällä, luultavasti myös lääkelista. Katoin hälle valmiiksi labran numeron, jonne hän yritti soittaa (vanhalla puhelimella), labra-aikoja ei ole!! Sieltä oli annettu numero mistä perua lääkäriaika. Minulle tuli tuohtunut puhelu, miten painan ykköstä ja mikä se ruutu on? Yritin ehottaa käymään naapurissa, joka vois auttaa puhelun alkuun omalla puhelimellaan, ei käynyt, en mene! Pähkäilin ja pyörittelin asiaa mielessäni, soitin lääkäriajan peruutukseen ja kerroin nauhalle, jos voisivat soittaa ystävälleni. Puolen tunnin päästä hän soitti ja kertoi voivansa mennä lääkäriin sovittuun aikaan. Labranäytteet vois ottaa myöhemmin.

Äsken ystäväni soitti miten autovakuutuksessa on ilmainen hinaus :) Nämä ovat suuria asioita pienituloiselle eläkeläiselle :)