Krapu 35

 Tekoäly, mikä loistava keksintö vanheneville ihmisille. Kun ajatus junnaa samassa urassa, laitetaan pikku siru aivoihin ja taas elämän syksy vaihtuu kevääksi. Laitokset eivät pullistele vanhuuden höperöitä nyk.dementikkoja ja hoitohenkilökunta kiittää!

Pelastuuko maailma, puhdistuvatko meremme jätteiden lajittelulla. Pantilliset muovipullot ja juomatölkit häipyvät pientareilta parhaiten. Kuitenkin sinne jää paljon jätettä, esim.karkkikääreitä ja pikaruokapakkauksia. Isompien talojen roskakatokset pullistelevat erilaisia jäteastioita. Niitä pitäisi käyttää ja laittaa jätteet oikeaan astiaan. Parasta jätteiden lajittelussa on niiden jatkokäyttö, yhä uusia tuotteita tulee markkinoille, jotka on tehty jätteestä.

Mitä tehdä ympäristörikollisille, jotka saastuttavat maaperiä ja pohjavesiä. Saadaanko heidät puhdistamaan ja ennallistamaan maaperän saasteettomaksi sakottamalla, tuskin onnistuu.

Kesän viimeinen hellepäivä

 Eilen oli aurinkoinen päivä aamusta iltaan. Vaihtoehtona oli mustikassa käynti tai viinimarjojen kerääminen. Suosiolla jäin keräämään viinimarjoja, mustat ei ole vielä kypsiä. Villivatut oli vienyt kolmen viikon sateet. Mehustaminen pienissä tiloissa alakaa olla haasteellista, joten taitavat olla viimeset marjat senkin puoleen.

Vanhuus kolokuttelee ovella, kuukauven päästä saan molempiin korviin kuulolaitteen ja linssitkin ois uusittava.

Kakkumaakarin synttärit

 Marianne-marsipaanikakku oli niin makoisa, että....

...kaksi syöjää ja neljä syöjätärtä ahmi puolet kakusta 😍

Mökillä

 Eilen oli kaunis ja lämmin päivä, eikä ötököitä😳 Vietiin muutama jätesäkillinen molokkiin, joita on ilmestynyt kaksi sopivan matkan päähän.

Viimeinen mökkikesä

 Lauantai iltapäivällä grillattiin mökillä nelistään, Nala-koira viijentenä. Keskimäinen lapsenlapsi oli ostanut meille herkkuja, mansikoitakin :) Sääskiä ja mäkäräisiä oli ihan tuhottomasti. Kahestaan jäätyä käytiin saunassa ja yövyttiinkin mökillä. 

Tunteet heilahtelee laijasta laitaan, mitä jäisin ikävöimään mökiltä. Ehkä kaihoilen, kun lemmikkieläinten haudat jää sinne, kukat, syntymäkodistani tuotu, kasvattamani vaahtera.

Ehkäpä kesän mittaan tulee kuviakin....

Krapu 19

 

Kaunis ja lämmin aamupäivä houkuttelee rannalle. Siitä on aikaa, kun kävelin siellä, alikulussa oli aiemmin vettä, enkä kehannu kiertää pitempää reittiä. Sama juttu nyt, sinnillä loikin vesiesteen, kastuihan siinä kengät kuitenkin.

Ounasjokkeen ei ole tullut yläjuoksulta vielä jäät. jatkan Arktikumin puistoon. Tapojeni vastaisesti kävelen hiljokseen, yritän nauttia jokaisella rapistuvalla aistillani luonnon heräämistä. Puistotyöntekijät ovat siivoilemassa talven jälkiä.

Vastaan tuleva koira käy moikkaamassa, mutkan jälkeen tullee uus mutka. Sitten aukeaa alimman kuvan näkymä, pieni saari, siihen pääsee sillan kautta. Vilikuilen oisko sinne rakennettu uutta, risuaita on vähän jatkunut. Suuntaan toisen kuivan alikulun kautta kotiappäin.

Pihakavulla minut ottaa vastaan, kevään ensimäinen västäräkki.

Krapu 18

 Vapun aatto

Huikaisevan kirkas näkymä ulkoa, kun avaan verhot. Ei niinkään auringosta, joka pilkahtelee silloin tällöin pilvien välistä. Kirkkaus tulee eilen sataneesta lumesta, räntänä se näytti satavan, mutta maahan jäi paikoitellen useita senttejä uutta lunta. Entistäkin on jonkin verran, ei enää hankia.

Tänään voisin ulkoiluttaa kameraani, joka on viihtynyt pitkään sisätiloissa. Nimittäin, jos aion kävelylle, se riippuu mielentilastani. 

Illalla Jätkän puiston täyttävät haalaripukuiset opiskelijat, lähes kaikilla pullot kädessään. Jätkä saa hetkeksi lakin ja jengi siirtyy sisätiloihin jatkamaan ilottelua. Vielä on viileää, ettei alkoholinkaan voimin tarkene kauan ulkona.

Minä nautin aattoillastani Katsomon ja Areenan tarjonnasta nauttien, tietenkin kirjatkin seurana... mussuttaen munkkia 😀