Krapu 19

 

Kaunis ja lämmin aamupäivä houkuttelee rannalle. Siitä on aikaa, kun kävelin siellä, alikulussa oli aiemmin vettä, enkä kehannu kiertää pitempää reittiä. Sama juttu nyt, sinnillä loikin vesiesteen, kastuihan siinä kengät kuitenkin.

Ounasjokkeen ei ole tullut yläjuoksulta vielä jäät. jatkan Arktikumin puistoon. Tapojeni vastaisesti kävelen hiljokseen, yritän nauttia jokaisella rapistuvalla aistillani luonnon heräämistä. Puistotyöntekijät ovat siivoilemassa talven jälkiä.

Vastaan tuleva koira käy moikkaamassa, mutkan jälkeen tullee uus mutka. Sitten aukeaa alimman kuvan näkymä, pieni saari, siihen pääsee sillan kautta. Vilikuilen oisko sinne rakennettu uutta, risuaita on vähän jatkunut. Suuntaan toisen kuivan alikulun kautta kotiappäin.

Pihakavulla minut ottaa vastaan, kevään ensimäinen västäräkki.

Krapu 18

 Vapun aatto

Huikaisevan kirkas näkymä ulkoa, kun avaan verhot. Ei niinkään auringosta, joka pilkahtelee silloin tällöin pilvien välistä. Kirkkaus tulee eilen sataneesta lumesta, räntänä se näytti satavan, mutta maahan jäi paikoitellen useita senttejä uutta lunta. Entistäkin on jonkin verran, ei enää hankia.

Tänään voisin ulkoiluttaa kameraani, joka on viihtynyt pitkään sisätiloissa. Nimittäin, jos aion kävelylle, se riippuu mielentilastani. 

Illalla Jätkän puiston täyttävät haalaripukuiset opiskelijat, lähes kaikilla pullot kädessään. Jätkä saa hetkeksi lakin ja jengi siirtyy sisätiloihin jatkamaan ilottelua. Vielä on viileää, ettei alkoholinkaan voimin tarkene kauan ulkona.

Minä nautin aattoillastani Katsomon ja Areenan tarjonnasta nauttien, tietenkin kirjatkin seurana... mussuttaen munkkia 😀

 Hyvää Pääsiäisen aikaa jokaiselle🐣🐤🐥🐇

Krapu 14

Pappa pyöräili pihaan possu pussissaan. Sika siirrettiin sateelta suojaan sisään. Nimetön napero nimettiin Napiksi. Tuotantoeläimeen tutustuttiin tarkasti, tulisikko tuosta tiinun täytettä. Paljon pitäisi pottuja popsia. Kesäpäivät kuluivat kuopsuttaen kärsällä kukkia, kaivaen kuoppia. Möyrien muhevassa mustassa mullassa. Päivän paisteessa possu pötkötteli pihallakin pitkin pituuttaan. Juoksipa juukeli jokaisen jälkeenkin. Syksyllä sika suistuisi surman suuhun. Mikkeliltä, meinasi mahtava mies. Siiri suunnitteli siasta sylttyä, siruuttaa silavaakin, suolata saaviin. Pappa panosti pyssyään, paistia pitäisi pataan. Eila ehätti einestä eteen elikolle. Inkeri itki ikävissään ikkunassa. Pamaus, potsi paineli polkua pitkin pakoon pöpelikköön. Pirkko paimensi possun pihaan. Sika syöksyi sorkat soiden saunan sivustaan. Pappa puhisi, pitäköön potkansa! 

Krapu 12

Kerttu asusteli pikku mökissään poikansa Ossin kanssa. Pikku Ossi kärsi usein korvakivuista. Kerttu osti varta vasten pilli Klubia ja puhalteli pikku pojan kipeisiin korviin savua. Lääkäri oli kaukana, eikä rahat riittäneet lääkärin palkkioihin. Kerttu oli kotiompelija ja ansaitut markat menivät elämiseen.

 Joskus Ossi yritti leikkiä toisten lasten kanssa, muttei jaksanut riehua. Kuulokin oli huonontunut, erotti hän sentään jotain, kuten: "toope hei, äly älä jätä". Äiti yritti viihdyttää poikaansa opettamalla kirjaimia 🅞🅢🅢🅘 ja piirtämällä🐘🐼🐇. Siinä hän huomasi Ossin näönkin huonontuneen ja ymmärsi hänen enkeli-lintu harhanäkynsä, joita äiti ei nähnyt. Nuorukaisena Ossi sai silmälasit ja pääsi Jaakko-papan verstaaseen tekemään yksinkertaisia puutöitä.

Sukukirja

 Taas sain mielenkiintoisen kirjan selattavaksi. "Suku on suuri ja laaja on lankous"

Krapu 10

 Ystävykset

Stiina, Merja ja Virpi olivat olleet lapsuudesta asti ystävyksiä. Nyt oli järjestynyt yhteistä aikaa, tavattiin Virpin luona, joka oli luvannut kokata. Ilta kului rattoisasti ystävien kälättäessä ja kikattaessa.

 Kello lähestyi jo puolta yötä Stiinan havahtuessa kotimatkalleen. Merja lähti kaveriksi, olihan heillä yhteinen alkumatka. Ystävysten erottua Merja käveli kaupungin katuja muistellen hauskaa iltaa. Ravintolan kohdalla oli hiljaista kunnes ovi avautui ja portsari tönäisi humalaisen miehen ulos. Mies tuli vauhdilla kohti Merjaa. Merja väisti, mutta väärään suuntaan ja molemmat mätkähtivät maahan, Merja sihisi hampaittensa välistä," mikä idiootin idiootti ukko", noustessaan maasta. Huomattuaan pystyvänsä kävelemään, Merja jatkoi matkaa ja tutki kotona mustelmansa.