Vitsailin Susulle, että luen hänen kirjansa Hedda ja Zen huonona päivänä. Nyt on tarpeeks huono päivä, vaikka huonompiakin tulee. Mielenkiintoinen sivu kirjassa on tämä, Hedda on niin aidoimmillaan ja voin jopa samaistua häneen. En tykkää tippaakaan kaiken maailman keräyksistä, annan apuni suoraan tarvitsevalle.
Käytiin taas sairaalassa 13v. vanhempi veljeni on ollut nyt siellä 8 viikkoa. Voi, miten toivoinkaan, että hän olis päässyt nyt pääsiäisen pyhinä käymään kotona. Ei, tulehdusarvot nousi taas ja kuumeilu jatkuu. Sydäntä kouraisi, kun katseemme kohtasivat ja näin kyyneleen vierähtävän poskelleen.
Miehinen mies, vahva auktoriteetti, itsekeskeinen, jopa itsekäs. Työ on ollut hänen elämänsä, viime kesänä kaikki muuttui. Senkin jälkeen on ollut hyviä päiviä ja toivon niitä vielä hänelle tulevaisuudessakin. Tautihan ei parane, mutta aina vois toivoa lisäaikaa. Mie en itke vielä, minulla on vielä toivoa hänen puolestaan.
maanantai 28. maaliskuuta 2016
keskiviikko 16. maaliskuuta 2016
Väkerrettyä
Käsityöt on takkuvaiheessa, sain kuitenki tehtyä monivärihuivin ja huovutetut lapaset. Puput menee virpomisoksiin ja isot patalaput äijän veljille.
Täällä on aurinko näyttäytyny kolmena päivänä saaden aikaan soseisia teitä ja jättilammikoita. Viime kesänä rempatut kadut, jotka jäi päällystämättä ovat järkyttäviä kynnöspeltoja. Jäälläkin oli aika pehmyt kävellä kun hain koiran kans pajunoksia.
Täällä on aurinko näyttäytyny kolmena päivänä saaden aikaan soseisia teitä ja jättilammikoita. Viime kesänä rempatut kadut, jotka jäi päällystämättä ovat järkyttäviä kynnöspeltoja. Jäälläkin oli aika pehmyt kävellä kun hain koiran kans pajunoksia.
torstai 10. maaliskuuta 2016
keskiviikko 9. maaliskuuta 2016
Keskiviikko
Taivas oli ihan kesäinen, täällä on ollutkin paljon harmaita päiviä. |
Joen rantaan oli rakennettu taukopaikka. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)