Kaksi päivää on tullut vetelehdittyä sisällä, nyt kaipaa pientä kävelylenkkiä. Mittari nollassa, tarkenee ohkasella takilla. Suunta ei ole selvillä, kun painan kotioven kiinni. Askeleet viekin jäälle, ei pilkkijöitä, ei hiihtäjiä, vesikin on noussut rantaladulle. Kävelen vähän keskemmäs muhkuraista jäätä, otan kuvia ja vastaan viesteihin. Pilvet roikkuu alhaalla, auringonkajoa ei paljon näy.
Safarikelkat joutuu kiertämään Jätkänkynttilän sulapaikan ennen suuntaamista keskelle Ounasjokea, siinä on leviä baana kelkoille. Tuulen ihmettä kaipaisivat nuo kaksi varjoilijaa, ei pelkkä vinkka riitä nostamaan varjoja. Toinen yrittää laudan päällä vetää varjoansa, ei onnistu. Toinen näyttää jo väsyneeltä. Viima ajaa minutkin rannalle suojaan, josta jatkan pienen mutkan kautta kotiin.