torstai 8. marraskuuta 2018

Hermot meni

Aloin niin typerään hommaan, ku ompelemaan tytön fleecetakkiin uutta vetoketjua. Fleece on venyvää, joten jätin puolet entisestä ketjusta tukemaan kangasta...joten minun piti ommella ketju päällypuolelta. Käännettävää reunaa oli 3 milliä ja ompelujälestähän tuli ku juosten kustua..ja se purkaminen oli jostain hiijestä!
Ketju on paikallaan ja omistaja saa päättää pitääkö takin (rakennuksella) vai heittääkö roskiin.
Eilen menin kattomaan teinejä ja korjasin toisen mustien farkkujen vyörenksuja. Siis musta kangas tai lanka on tähän aikaan silmille myrkkyä. Ähh ja voi, mummo korjaa, mummo paikkaa, mummo ompelee...
Poikasella oli hävinny koulureissulla ulkohousut, mummolla on aikaa haeskella kaupoista uusia :)

10 kommenttia:

  1. Mutta sinä sentään osaat ommella! Ihan varmasti kelpaa!

    VastaaPoista
  2. Vetoketjujen ompelu on muutenkin ihan kamalaa, saati venyvään kankaaseen... tai no, koneompelu on kokonaisuudessaan hiijestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, tai esim.vuorilliseen takkiin!
      Muka yritin säästää, halpiskaupan tarjouksessa oli samanlainen takki 50e, vetoketju 7,50e :)

      Poista
  3. Minä en ymmärrä ompelusta mitään. Tipuin kärryiltä jo ensimmäisen lauseen jälkeen :)

    Nostan hattua sinulle kun viitsit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Cara! Minun oli pakko opetella aika nuorena ompelemaan, jos mieli saaha uusia vaatteita. Myöhemmin ompelin omille lapsille pikku vaatteita.

      Poista
  4. Minulla on ompelukone, mutta se on suoran sauman ompeluita varten - Ei se kone ymmärrä vetoketjuista tai napinlöpijutuista mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä oon vieraantunut koneestani ihan syystä, että tympii. Laitoin ensin ylälangan väärin :)

      Poista
  5. Mihinkäs ne joutuis iliman mummoa!OLET ,aarre,ja täyttä kultaa!!! :)
    Samat hommat mulla Anoppien tapaamisessa sain pojan anopilta :) kahdet mustat housut vetoketjun vaihtoon,mustat ,tarkkana saapi olla että osuu oikiaan kohtaan se vetoketju,ommellessa:)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa!
      Paljon olen ollut lapsenlasten kanssa ja vielä näyttävät tarttevan minua, vaikka ovat jo isoja :)
      Huhh, mustaa....

      Poista