Jäätikän päälle tuli höytyvälunta. Haasteellista nastakengilläki pyssyy pystyssä.

Krapu 16

 Lumet ovat huvenneet kevätauringossa melko vähiin. Onhan sitä lunta kasoissa ja muutenkin, kadut on sulat. Aurinko on kiusannut ajottain, välillä vettä jopa luntakin. Ulkona tirskuttavat pikkulinnut, olen kuullut avoimesta ikkunasta tai harvoin käydessäni ulkona. Olen kuin häkkilintu, harvoin pääsen vapaaksi hengästymään lyhyistä kävelyistä. Haaveeni on kävellä rantaan, eilen näin auton ikkunasta joutsenia lepäilemässä jäällä.

Pääsiäisperinteet saavat jäädä, vaikka koskaan pitämätön paasto olisi paikallaan. Ruokavalioni on koostunut pitkään "mitä sattuu tai ei mitään". Mämmiä olen sentään maistellut. Eilen vein nuorisolle muutaman suklaamunan.

Kuntoutuminen pitkästä virustaudista on tässä iässä näköjään hidasta, vaikka pahin oireeni on ollut pitkäkestoinen ja raju yskä, ärsyttävintä öisin.

Krapu 3

 

Lapsena tuli aika usein pitkäksi vanhempien kanssa kotosalla. Kauniina pakkaspäivänä isä oli lähdössä hakemaan heiniä Nisän päästä, muutaman kilometrin takaa. Aloin kinuta matkaan ja ihmeekseni pääsin. Isällä oli kunnon turkki ja muutenkin lämpimät vaatteet hevosella kulkemiseen. Äiti yritti keräillä minullekkin vaatetta, että tarkenisin.

Lunta oli sopivasti ja kuuset ja männyt vilahtelivat ohi reessä istuen, matka oli suurelta osin alamäkeä. Isäni oli ollut reumasairas jo kauan ja ikäkin lähenteli kuuttakymmentä. Sinnikkästi hän hankosi heiniä ja minä poleskelin lämpimikseni niitä. Lato oli tyhjennettävä ennen rospuuttoa ja heinistä alkoi olla muutenkin uupelo. Paluumatka olikin hytistävä jäisissä heinissä, en muista olisinko sairastunut reissun jälkeen.

Krapu 43

 Kaisu hyräilee tiskatessaan, "En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan". Rappusilla kolahtelee ja kohta koputetaan oveen. Anni ja Heino toivottelevat tullessaan Hyvvee Tapaninpäevvee. Kaisu vastaa samoin ja toivottelee naapurit tervetulleeksi. Marttikin on heräillyt ettoneelta ja vääntäytyy sängyltä ylös.

Kohta on käynnissä vilkas keskustelu, siinä käydään läpi säät ja maailman asiat, jouluvieraat, joita naapureilla oli käynyt. Kaisu toteaa: Meellä ee käyny poejan porukka, mänivät sinne Taimuahan. Anni vastaa: Meellä kävi Sirkka lapsinneen ja kirkonkyllään vaen asumaan yrittävät työntee. Jokainen on samaa mieltä, mihinkä sitä pihastaan lähtee!

 Aika kuluu jutellessa, kunnes vieraat lähtevät. Molemmin puolin toivotetaan hyvät vuoden vaihteet ja kyläilemään kutsumiset.

Krapu 39

 Eini joi väsyneenä aamukahviaan. Yö oli ollut repaleinen, kolotukset olivat herättäneet monta kertaa. Josko pieni lenkki ulkona piristäisi. Hän puki hitaasti päälleen monta kerrosta vaatteita. Mutisi rollaattorilleen: no niin ratsu uljas hophop.

Ulkona oli sumua ja pienen lammen luona paksu sumuverho. Eini istahti rollaattorin päälle, kuulosteli mitä kuului, kun ei paljon nähnyt. Kaivaessaan taskusta nenäliinaa, hän tunsi kädellään hengityksen. Eini kääntyi varovasti sivuttain, utelias poro oli ihan vieressä. Einillä oli tapana ottaa pieni leipäpala taskuun syöttääkseen pikkulintuja, poro oli varmaan haistanut sen.

Poro hotkaisi leivän ja pikkuhiljaa loittoni metsän uumeniin. Einikin lähti yllättävästä kohtaamisestaan luonnon eläimeen, tyytyväisenä hipsuttelemaan kotiin päin.

Krapu 37

Kesäisenä päivänä autioituneesta mökistä metsän keskellä alkoi kuulua naputusta ja sahaamista. Vanhapoika Reinon nähtiin ajelevan heiniä sinnepäin, hän kertoi naisen nimen Manta, ei mikään tyttönen ja hänellä oli lampaita. 

Varsinkin lapsia kiinnosti mökin asukas, he hiipivät ja kurkistelivat pihaa. Pihan keskellä oli iso muuripata jonka alla nuotio. Nainen keitteli padassaan jotain, muttei maistanut keitoksen makua. Lapset hiipivät lähemmäs, silloin Manta heitteli heitä kepakoilla.

Aikanaan Manta ystävystyi jokusen naisen kanssa, jotka viisaina olivat arvanneet Mantan harrastukset. Manta keritsi keväisin lampaat, villat karstasi ja kehräsi langaksi. Luonnon värejä hän käytti lankojen väreiksi. Talvisin hän neuloi mitä ihanimpia neuleita ja kävi myymässä kaupungissa.

Eilen oli kaunis ja lämmin päivä. Kävin kattomassa rantapuistossa kivinäyttelyä, kuvasin vain erikoisimmat.