Pakkaskuvia

Ei kethään, ei mithään

Taas tämä pölyinen kaktus, eri kukissaan kuitenkin. Polvirikko pitää minua vankinaan, ei sillä, etteikö ois tekemistä lähes paikallaankin (sitten vaivaakin ne muut rikot). Eilen sipsuttelin muutaman metrin päässä roskiksella. Tännään näyttäs tuulevan ja on tullu uutta lunta, pakkasmittarikin on tippunu kokonaan maahan.
Neljäs lääkekuuri tälle syksylle ja iso glukosamiinipurkki, joka ei oo Kela korvauksessa. Se tippuu ensmäisenä minun apteekkilistalta, jos ei satu olemaan varoissaan.
Huomisaamuna tietää evakkoon lähön, kuitenki se on tulevalla viikolla. Ens viikolla on 2 työpäivää, eiköhän ne pysty tekemään.
Tytteli, joka kävi hieronta-vyöhyketerapiassa oottaa lääkäriaikaa. Tutkimusten jälkeen otetaan hieronnat uusiks. Olis käynti luontaistuotekaupassa, saisko sieltä jotain yhdistelmävalmisteita, kun lapsen on työlästä ottaa monesta purkista ja muistaa mitä millonki. Miettiä myös vähän, mitä vois ottaa kuuriluontoisesti.
Kuten olen valittanut monessa blogissa, kommaus ei onnistu. Siihenkin löytyy apua, kun vain saan aikaseks.
Mulla sekottaa vielä, kun on molemmat firefox ja google.

Pyhhää

Tähän ois pitäny tulla kaunis kuva toisesta ensilumesta, vaan tulikin rumia rakennuksia ja liikennemerkki tölöhöttää keskellä!!
Pari kuukautta kestäny flunssa ja muut tulehdukset saivat minut julumetun pääkivun kans jäämään perjantaina pois töistä. Eilen sitte kävellä hipsuttelin kaupungilla, kun kaupat oli auki. Kaupat vaihtu aika äkkiä, kun pää ei kestäny hajuja. Pari paitaa läks matkaan, toinen itelle. Minulla on tänä talvena paijan vaihtoviikot, haluan muutaki, kun raitasta. Muutenkin oon satsannu ihteeni, ostin laukun ja viimenki ne kuulokkeet, ahh sitä musiikkinautintoa!
Nyt on syynätty keskiroppa, joten pitäs yrittää aikaa lääkärille. Taitaapa taas tulla puhelinaika, niinku muullonki.
Vanhin lapsenlapsi on hyvin eläväinen ja liikkuvainen. Omilla koprilla oon toennu miten tiukilla hällä on lihakset, muutenki yleinen lause on: Mummo hiero! Nyt on valittanu taas silmäkipua, sitä tutkittiin pari vuotta sitten, eikä siitä löytynyt ihmeempää. Muistaakseni nytkin oli näkö ihan hyvä(äet voip korjata, jos muistan väärin). Varasin ajan vyöhyketerapiaan ja yks kerta on takana. Kovasti Tanja oli sammaa mieltä tytön kropasta, että on, kun viulunkieli. Niin suurin osa siinä on hierontaa ja lihasten löysyttämistä. Hain kokkeeks luontaistuotekaupasta, magnesiumia, kalkkia ja C-vitamiinia. Tyttö ei syö marjoja, hedelmiä, eikä vihanneksia, vesimeloni ja porkkana taitavat olla ainuat.
Tännään vietän rauhaisan päivän ja huomenna iltavuoroon

Susun ja Johannan näyttely

Taas ovat ahkerat naiset laittaneet pystyyn näyttelyn. Väri iloa ja ajatuksia herättävä, joka innoittaa hankkimaan omallekkin seinälle kaunista taidetta.

Onks teille käyny näin?

Kaikkihan alko siitä, kun yläkerrassa alettiin massiivinen remontti. Noo, eihän se paljon minun elämää liikuta, vähän meluhaittoja, mut nythän oon töissä. Joten seki on pientä, kun iltasin ja viikonloppusin ei tehä remppaa. Mitä nyt pari evakkoyötä, sitten, kun vedet katkastaan ja putket sukitetaan.
Eka viikolla tuli veskinpönttöön tukos, muutaman päivän päästä tulvi lattiakaivo. Pönttö otettiin irti ja putket hoonattiin, veskinpönttö tuli hyvin kiinni, olin pois, että varmasti kuivahtaa. Eka sähkölaskussa oli jo parikymppiä ylimäärästä lisäpattereista, lämmityshän katkastiin alussa.
Sitten tultiin tuijottelemaan veskin kattoa, oiskohan aukastava pari lautaa, tehtäs liitäntöjä. Vedet katkastiin, olin pari yötä evakossa. Sitten myöhemmin tulis vielä pari evakkoyötä, no se on sitte ajallaan. Eilisiltana pääsin kotia, jäljet oli siivottu ja suunnittelin tälle illalle kunnon siivouksen. Noo, illalla kuvittelin, et veskinpönttö heilahti....eiii minua vain väsyttää. Aamuyöstä oli pakko nousta vessaan, tuttu koti, mitäs sitä valoja. Hups, ehin nousta, kun rymähti, nyt vois olla pää halki...minultaki.

Paljasta pintaa

Yks koivuraukka yrittää pittää lehtiretongin reunasta kiinni.

Eipä synny kynnöstä ennää tällä veltalla, aatralla tai miten tätä haluaa nimittää.

Mökillä ei paljon ollut ulkona kuvattavaa, joten kuvasin vanhoja omia tekeleitäni sisällä

Hämmentäsköhän soppoo

Nyt nostettiin taas esille hoitoavustajien koulutus. Heitähän on koulutettu jokunen vuosi. Minusta siinä ei ole mittään pahaa, jos heitä palkataan nimenomaan hoitajien avuksi. Voisivat tehä koulutuksensa puitteissa töitä hoitajan kans. Ehkä palvelukodit olis aika oikea paikka heille. Todellisuudessahan he joutuvat tekemään itsenäistä työtä ja ovat halpaa työvoimaa.
Samaa työtä tekevät monessa paikkaa laikkarit, tekevät itsenäistä hoitotyötä, yököttävät jne.
Tässä kaupungissa tietääkseni keskusairaala ja yksi vuodeosasto ovat sellaisia paikkoja, joissa laikkari ei ns.koske potilaaseen. Kuten laita heitä ruokailuasentoon tai tee asennonvaihtoja tjn muuta toimenpiteitä, jotka kuuluvat ehdottomasti hoitajille.
Toinen ääripää on vuodeosasto, jossa laikkarit joutuvat osallistumaan potilaansiirtokoulutukseen, jossa on myös näyttökoe. Taas mennään takasi päin!
Kirjoitan tätä omalla kokemuksellani, olen laitossiivoojakoulutuksellani istunut rapsalla, vaipattanut, syöttänyt, pessyt, siirtänyt, antanut lääkkeitä(huom. en ole jakanut lääkkeitä) pitkäaikaisvuodeosastolla.
Aivan samoin voisin kertoa laikkarista, jolla ei ollut minkäänlaista koulutusta ja ei osannut sanaakaan suomea!