Olin tänään ottamassa vastaan lähiomaista, ilman sitä hän ei olisi päässyt sairaalasta. Sinänsä kukaan ei sitä kontrolloinut. Kaksi sairaalaviikkoa oli tehnyt hetkeksi tehtävänsä, hän nautti kotiinpääsystä. Istuttiin pitkään ulkona, hän nautti hiljaisuudesta. Ei ollut määrättyä ruoka-aikaa, kun ruokahalu on mennyt. Ehkä hän ei vielä ehi kehittää entistä ressiä näinä päivinä. Tiistaina alkaa hoidot, kaikki on vielä avoimena, ei tietoa miten pitkään ne kestää. Tuleeko erilaisia hoitoja? Takapakkia kuntoutumisessa? Tänään oli poistettu yli 20 tikkiä. Huomenna hän halusi mennä käymään omalla työpaikallaan.

Pyhäpäivä

Tulipa vielä kaunis ja lämmin päivä. Ensin käveltiin hautuumaalla ja sitten Wanhoilla markkinoilla.

Eipä siellä markkinoilla voinu paljon kuvata ihmismäärän takia, tää kuva on vanhalta torilta ja toinen paikka oli Kemijoen rannassa. Siellä syötiin tönkkösuolattuja, paistettuja muikkuja. Nyt on kieli karrella :)

Ei vielä, vaikka eka kortti tulikin.

Pieni ruusunnuppu yrittää pitää puolensa petunioitten seassa.

Vetreyttä aamusta

Kesätyöt on loppu ja nivelet kipuilee. Tihkutti vettä, mut urhoollisesti taaperrin salille ja kävin muutamassa kaupassa hakemassa paitoja, kohta 6v.poikaselle. Collegehousut on niin typeriä, kun polvien kohalta eivät veny yhtään. Tuon ikänen tarttis mukavat, joustavat ja tarpeeks tilavat vaatteet. Kaupat on jo luopunu kesästä, kun näky rekeissä jo toppiksia, vai lienevätkö vanhaa mallistoa!
Äijä oli muuttamassa minun ex-vävyä ja sitten ehittiin vielä saunaan(ajoissa, kun telkassa on urheilua).

Tännään vähä enemmän järissään

Eilen oli vähän erilainen aamu, herätys normaalisti klo 5, silmälasit, känny ja vesilasi kouraan ja ylös. Seuraavaks pää otti ohjat ja jalat yritti vauhilla perässä, suunta oli vasempaan ja, kun kämppä on pieni törmäsin hetimiten ruokapöytään ja rämähin lattialle. Suuri huoli oli, ettei vesilasi kaatunu, sitte huomasin kyynärpäät ja polovet verillä ja käsivarressa kunnon kipuileva mustelma.
Vasemmalle kallellaan soitin töihin ja työterv.asemalle, sieltä menin päiväks palelemaan neuron päivystykseen. Tiagnoosi oli asentohuimaus, tänään otin sitte töissä melko rauhallisesti. Ei mittään äkkipyörähyksiä, eikä ääriliikkeitä.
Loppuajan vuorotki vaihtu pyllylleen ja viikonloppuna pitäs parissa tunnissa opastaa työummikko työskentelemään yksin. Kehuthan siitä saa :)

Ei kuvia

Ensimäinen vapaa ja pääsin käymään mökillä, luonnonkukat oli vaan kukkimassa, en kehannu niitä kuvata. Tein ensimäisen harvennuksen porkkanasaaveihin, kepitin herneitä ja kiskoin rikkaruohoja.
Välillä pyllähtelin nurin ja tuli mieleen isän sanonta: "se alakaa vaen viemään". Minkäs sille maan vetovoimalle voi :) Äijä sahasi linjan alta kaajettuja puita ja kärrättiin muutama kottari mökille. Loput vois keretä ennen lumien tuloa saaha lähemmäs asutusta.

Enkulin arvontavoitto

Kirjassa on mm.tämmönen ihana hattu, toisella sivulla on hauska kirjan mukana tullut kortti.

Kiitos enkuli, kirja tuli perille ja on täynnä hienoja ohjeita.

Kuukausi on töitä takana ja kuten arvelinkin se olis mulle riittävä aika. Polvet ja selkä kipuilee ja töitten jälkeen kaajun suorin vartaloin sänkyyn särkylääkkeitten kans. Onneks tässä ei oo ennää, kun kaks viikkoa aherrusta.