Eilisaamuna itä oli hetken aikaa punainen.
Eevan retki
Elokuisena aamuna iäkäs nainen käveli pyörätietä lyhyin askelin eteenpäin. Hän sulautui hyvin joukkoon siellä oli muitakin kulkijoita. Oli huppupäisiä nuoria ja pienempiä koululaisia, oli töihin menijöitä ja kuntoilijoita. Eevan huomaamatta eteen tuli katu, autoja ja tuolla oli traktori, hei varmaan oli tuttu. Autot hiljensivät ja huutelivat jotain ikkunoistaan, eräs pysähtyi ja talutti Eevan jalkakäytävälle. Eeva käveli ja ajatteli, miten isä ja äiti oottavat häntä koulusta kotiin.
Pian hänen viereensä pysähtyi poliisiauto, Eeva ei välittänyt ihan outoja olivat. Poliisit saivat houkuteltua Eevan autoon ja veivät hänet päivystykseen. Siellä oli varmistettu Eevan olinpaikka, pienen tutkimuksen jälkeen hän pääsi ambulanssilla Kultakotoon.
Tämä on sitä yhtä puolta muistisairailla, kun lapsuus on lähempänä jälleen. Surullista. Onneksi ei sattunut mitään.
VastaaPoistaOnneksi Cara! Ensinhän se lähtee lähimuisti, sitten painuu yhä kauemmas muistoissaan.
PoistaVoi Eevaa :( Surullinen tapaus, eikä valitettavasti niin harvinainenkaan.
VastaaPoistaNiin paljon on muistisairaita, mitä vanhemmaksi eletään sitä "varmemmin" sairastutaan dementiaan, alzheimeriin ja mitä kaikkia niitä onkaan.
PoistaMiten lie Eeva oli hoitokodista lähtenyt ulos, mutta onneksi ihmiset huomasivat hänet ja auttoivat hänet sinne takaisin.
VastaaPoistaVarmaan joku huoleton ovista kulkija, muistisairaat voivat olla ovelia :)
PoistaOnneksi tarinan Eevaa autettiin. Läheiseni sai diagnoosin Alzheimerista pari vuotta sitten. Oireet näkyivät hiljalleen tietenkin jo aiemmin. On tosi surullista seurata miten se muisti katoaa vähitellen.
VastaaPoistaMinun läheisillä on myös ollut dementiaa. Tosi surullista seurata vierestä. Jaksamista AilaKaarina <3
PoistaKiitos Maarit <3
PoistaKotiinhan ne on aina menossa...
VastaaPoistaTäällä oli tänäaamuna pinkki taivas.
Kottiinpa tietenki RH!
PoistaNappasin tuon kuvan ovelta, eilen tuo vasemmalla oleva koivu kaajettiin.
Aina silloin tällöin saadaan lukea, että muistisairas on lähtenyt omille teilleen ja eksynyt. Kanssaihmiset huomasivat Eevan olevan hukassa, joten pahinta ei päässyt tapahtumaan.
VastaaPoistaKun muistin vie sairaus, niin lapsuuden asiat tulevat herkästi mieleen.
Taivaskuvasi on hieno!
Eevalla oli tuuria, kun oli kesäkeli ja autoilijat huomasivat tilanteen. Lapsuuden kotiin on moni menossa.
PoistaKiitti aimarii!
Muistisairaus on kamalaa, tietysti potilaalle itselleen, mutta etenkin läheisille. Hyvä, että Eeva pääsi takaisin hoivapaikkaansa.
VastaaPoistaNiin totta riitta, molemmille se on kamalaa. Minulla on vähäinen kokemus sairauden alusta, mutta masennus on yksi merkki vai kuuluneeko jo sairauteen.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEthän suutu jos neuvon pikkuisen? Ekaksi lukija on katselija, joka näkee iäkkään naisen kadulla, muiden seassa. Yhtäkkiä hänen nimensä on Eeva ja kulma muuttuu hänen näkökulmakseen. Voisit esitellä naisen..elokuisena aamuna iäkäs nainen, Eeva -nimeltään,....
VastaaPoistaTai sitten voisit pitää hänet vain iäkkäänä naisena läpi tekstin. En osaa ehkä kunnolla selittää mutta ymärrätkö mitä tarkoitan?
Krapu itsessään on surullisen kaunis, havahduttava, tavallaan jopa pelottava minusta joka lähestyn kovaa vauhtia ..hmm..iäkkyyttä? heh...
Hyvin olet saanut sataan sanaaan mielettömän, puhuttelevan tunnelatauksen. Tykkään!!
P.s. Piti poistaa edellinen kun tuli liikaa krijotusvirehitä;)
Minä kirjotan miten kirjotan!
PoistaEevalla oli onnea matkassa. Turvallisesti takaisin Kultakotoon.
VastaaPoistaOnneksi monet pääsee takaisin kotiin anli!
PoistaEevalla hyvä tuuri,ja onnea matkassa.
VastaaPoistaMonesti saa lukea "sunnuntaiaamun lehdestä"..kaipaaman jäivät:(
Nyt on blogini-kirjoitus virhe vapaa 🤣
Ihanaa viikonloppua ystäväin!
Lämpöisin halauksin Liisa
Eevan tais pelastaa, ku ei poikennu mettäteille.
PoistaMukavaa sunnuntaita Liisa-ystäväin<3