Konnan koukussa

Taas vanhempi kuva, tämä on nykyään osa Sampo-keskusta. Aikoinaan tuon pyöreän ikkunan oikealla puolella oli matkamuistomyymälä, jonka edessä oli lasikaappi. Tietenkin siinä kaapissa oli perinteisiä matkamuistoja. Puin Noitarummussa enimmäkseen pikkunukkeja, vaihe vaiheelta. Omistajan tytöt oli -70 luvulla paljon esillä vaatemalleina eri lehdissä.
Heräsin tunti sitten painajaiseen ja kädet oli taas niin puutuneet, ettei niitä tahtonut saada liikkeelle. Sali kutsuu tällä viikolla vähän useammin. Yhden talon lomitus on taas tehty, ihan kiva siellä oli olla, vaikka henkilökunta oli paljon muuttunut. Kritisoin siellä useaa asiaa, esim.sitä, kun taas oli otettu suomea taitamaton, tuskin koskaan tuota työtä (tuollaisena)nähnytkään. Pomo oli sitä mieltä, että henkilö on tullut vakituisten pyynnöstä lisäkäsipariksi, vaikkei hänen(kuulemma) tarvinnut mitään tehdäkkään....hän oli opiskelemassa suomen kieltä!!! Oi, elämän kevät, paikkaan, jossa hädin tuskin ehtii tekemään päivän työt. On otettu taas kielen opiskelija, jolta voi odottaa mitä vain, muttei apua!!!
Asiakasaines oli hyvin huonokuntoista ja sairauksien takia hyvin epävakaata. Nyt on palannut lepositeet käyttöön, jotka ovat hyviä sellaisille "jalattomille", jotka tulevat sängyn laitojen yli tai muuten levottomille.