sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Kesänkin jälkeen potuttaa

.
Ihan viikon olen ollu virallisesti kotona. Mitä nyt tietenki käyny jossaki ja ollu lastenlikkana. Pää on rauhottunu kesän surinoista, mut nyt kalvaa henkisesti uudelleen esiintyvät paineet, erään henkilön taholta. Eipä siitä sen enempää, vaikka korvista nousee savu... Roppa ei tästä ennää kuntouvu, säryt on tulleet jäähäkseen. Pyöräily on aika toivotonta, vaikka sitäkin joutuu joskus harrastamaan. Jatkoin salivarausta 2 vuotta etteenpäin, hartiajännitykset poistuu pikkuhiljaa. Eipähän tässä muuta voi, kun katella mitä tuleman.....

5 kommenttia:

  1. Olenki ihmetellyt missä sie luuraat kun yhtään et ole täällä ollut.Ihania syksykuvia.

    VastaaPoista
  2. Sirkkis-Asiani eijoo ylittäny bloggailukynnystä. Syys on taas....
    Susu-Kiitos, niitä tarvitaan<3

    VastaaPoista
  3. Kalvaa...se oli hyvä sana. Mulla on ollut jotenkin koko kesän ajan...kalvava olo. Mieli ei ole tasainen. On kamalaa, kun sitä uutta lääkettä (olkohan se kanna bis pohjainen) ei anneta kuin joillekin, eikä ajatella, että jokainen särky kehossa on stressiä keholle! Toivon, että pääset puhaltamaan höyryt pois tuosta asiasta, josta et kirjoita. Joskus tekisi hyvää kirjoittaakin pahat asiat pois. Toivon sulle jaksamista ja muista, että olet velvollinen hoitamaan ekaksi nyt itseäsi, vain itseäsi! Pidä susta huolta.

    VastaaPoista
  4. vilukissi-kiitos toivotuksista ja kauniista sanoistasi(itkettää). On vaan niin läheinen ja kipeä asia, ettei voi kirjottaa. Samasta asiasta oon puhaltanu höyryjä aika monta kertaa, varsinainen höy-ryjuna! Minäkin luin samasta lääkkeestä, taitaa kolotukset pahentua tässä sateisessa ja jäähtyvässä säässä. Pidän musta huolta.

    VastaaPoista