Huono kuva, mut jotenki niin osuva teksti tähän aikaan.
Tykkään Railin runokorteista ja muistakin Paperisilppurin korteista.
Tykkään Railin runokorteista ja muistakin Paperisilppurin korteista.
Saara oli autoilemassa veljensä luo viikoksi lomailemaan. Veljellä oli nukkumapaikaksi saunamökki ja muut mukavuudet oli talossa.
Kaartaessaan talon pihaan Saara huomasi savun nousevan saunan piipusta. Se tietäisi kunnon tuuletusta illaksi, että saunamökissä pystyisi nukkumaan.
Ilta oli täydellinen, heidän grillaillessaan ja jutellessaan kaikesta. Puolenyön jälkeen Saara lähti nukkumaan. Hänen unenhorteensa katkaisi surina ja pienet kosketukset kasvoilla. Saara yritti nukkua kokonaan peiton alla, se kävi liian tukahduttavaksi. Kärpänen jatkoi tutkimusretkiään, Saara haki lehteä, jolla saisi kiusanhengen tapetuksi, turhaan. Yö oli pitkä, eikä Saara jaksanut pyöriskellä sängyssään. Hän kietoi peiton ympärilleen ja meni portaille istumaan. Arto huikkasi töihin lähtiessään, sisältä löytyvän sähköisen kärpäslätkän!
Kengätön
12-vuotiaana pääsin toisen kerran käymään Helsingissä, siellä asui suurin osa sisaruksistani. Uusia vaatteita en ollut saanut kaupunkireissuuni. Kaikista eniten minua harmitti kenkäni, kuten tavallista ne oli siskoni vanhat. Niitä oli muka uudistettu maalamalla ne yököttävän ruskeiksi!
Yövyin siskoni luona, jolla oli pieni huone kotiapulaisperheessään. Olimme lähdössä seuraavana päivänä kaupungille ja minussa nouseva murrosiän uhma päätti jättää kengät sisälle. Sisko motkotti vieressä vihaisena, kun tallustelin likaisia katuja avojaloin, kuten kotona nurmikolla.
Häpeä ja vahvemmat auktoriteetit sai kengät pysymään jaloissani toisten sisarusten kanssa. Muutaman päivän minua siirreltyään paikasta paikkaan, alkoi jollakin kesäloma ja pääsin kotiin.
Avojaloin kävely on vieläkin parasta kesässä.