Viime keskiviikkona käytiin äijän kans kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja. Siellä saa hoilata täysillä, vielä ei ole kukkaan tullu huomauttaan :)
Aatto oli sangen rauhallinen tytön luona, tyttöset oli tyytyväisiä lahjoihinsa ja suklaata oli tarpeeks heille. Ruuan pääherkku oli hirvenpaisti ja siihen laatikot + muut lisukkeet.
Eilisen otin lunkisti ja vejin lonkkaa pitkin päivää.
Tännään haettiin poikanen junalta, oliki pitkä juna ja vähän aiemmin oli tullu edellinen. Pääosin porukka näytti olevan kiinalaisia.
Poika aukas heti lahjansa ja legorakennus alko valmistumaan samantien.
Kylymyys on ottanu minusta lujan otteen, en tarennu koiran kans kävelylle, pakkasta ei ollu ku -22.
Hiukkasen vaikuttaa olo duhadelda :)
tiistai 26. joulukuuta 2017
sunnuntai 10. joulukuuta 2017
Tätä samaa
Kävelykatu |
Eilen oltiin cheerleadernäytöksessä, huikeita esityksiä. 12v. on harrastanu tämän syksyn ja hyvin näkyi kieppuvan ylimpänä (kevyt kun on).
Tänään on haettu hautakynttilät ja konvehtirasiat. Lasten lahjat on paketoitu ja joulukortit kirjoitettu.
Poikaselle haeskelin toppahousuja, oli halpoja, suht ohuita kuminauhavyötäröllä, muttei lahkeissa lumilukkoa. Sitten on kalliimpia versioita, jotka on paksumpia ja henkseleillä. Henkselit lähtee ekana ja tupinaa tulee, kun on liian kuumat!
Vielä leivon muutaman kakun ja siivoilen senverran, kun huvittaa. Joulu saa sitten tulla ja mennä :)
tiistai 5. joulukuuta 2017
Valoa ja varjoa
Tämä kuva on eiliseltä, tänään on ilma täynnä lumetustuhrua.
Sain linkin sukulaiselta digiarkistoon, sieltä löytyi käsin kirjoitetut sotapäiväkirjat. Niissä on kahden setäni nimet, jotka kuolivat rintamalla. Toinen kylläkin oman ampumana. Sään ja kalasaaliin välissä koruttomasti stm. V.K kaatunut.
Enoni kuolin-ja katoamispäivänä oli kirjoitettu vain, paljon kaatuneita.
Jotenkin nämä miehet tulevat ikäänkuin lähemmäs, kun saa heistä enemmän tietoa.
Viikko on lähtenyt käyntiin taas vähän työläästi. Oon käyny salilla molempina päivinä ja lenkittäny tytön koiraa, siinäpä ne tärkeimmät.
Lahjoja olen katellu lapsille, jotakin on jo hankittunakin.
Sain linkin sukulaiselta digiarkistoon, sieltä löytyi käsin kirjoitetut sotapäiväkirjat. Niissä on kahden setäni nimet, jotka kuolivat rintamalla. Toinen kylläkin oman ampumana. Sään ja kalasaaliin välissä koruttomasti stm. V.K kaatunut.
Enoni kuolin-ja katoamispäivänä oli kirjoitettu vain, paljon kaatuneita.
Jotenkin nämä miehet tulevat ikäänkuin lähemmäs, kun saa heistä enemmän tietoa.
Viikko on lähtenyt käyntiin taas vähän työläästi. Oon käyny salilla molempina päivinä ja lenkittäny tytön koiraa, siinäpä ne tärkeimmät.
Lahjoja olen katellu lapsille, jotakin on jo hankittunakin.
lauantai 25. marraskuuta 2017
Tavallisia päiviä
Nää kuvat on otettu pakkaspäivänä ekan lumisateen jälkeen. Pakkasen jälkeen lumituisku, sitten lauhaa ja vesisaetta ja tietenki liukasta.
Päivät lipuu ohi kuin huomaamatta, joskus en muista päivämäärää. Useimmiten kuitenkin viikonpäivän. Mihinkään muuhun ei tule tartuttua kuin kirjaan.
Sain sentään tänään käytyä salilla ja puhistin veskin lavuaarin hajulukon ja lattiakaivon.
Niin ja paketoin ekan joululahjan.
Eilen kuulin taas suruviestin, yksi lapsuuteni entisistä kyläläisistä on poissa. Heitä oli nuoruudessa 4 tytön ryhmä, yksi oli jo aikaa sitten kuollut siskoni. Partiota ja myöhemmin tanssireissuja.
Kylä on pieni ja suurimmaksi osaksi siellä on tyhjiä taloja, joissa käydään joskus.
Onhan siellä kolme karjataloutta ja kaikissa on nuori isäntä, luultavasti ei vähään aikaan ihan kuoleva kylä.
Päivät lipuu ohi kuin huomaamatta, joskus en muista päivämäärää. Useimmiten kuitenkin viikonpäivän. Mihinkään muuhun ei tule tartuttua kuin kirjaan.
Sain sentään tänään käytyä salilla ja puhistin veskin lavuaarin hajulukon ja lattiakaivon.
Niin ja paketoin ekan joululahjan.
Eilen kuulin taas suruviestin, yksi lapsuuteni entisistä kyläläisistä on poissa. Heitä oli nuoruudessa 4 tytön ryhmä, yksi oli jo aikaa sitten kuollut siskoni. Partiota ja myöhemmin tanssireissuja.
Kylä on pieni ja suurimmaksi osaksi siellä on tyhjiä taloja, joissa käydään joskus.
Onhan siellä kolme karjataloutta ja kaikissa on nuori isäntä, luultavasti ei vähään aikaan ihan kuoleva kylä.
keskiviikko 15. marraskuuta 2017
keskiviikko 1. marraskuuta 2017
Vahinko ja tohelointia
Aamusella soi puhelin ja äijä ilmotti, että hän käynnisti auton ja laitto oven kiinni. Kaikki ovet ja peräkontti oli napsahtanu lukkoon ja avaimet sisällä. Vara-avainta ei ole ja kotiavainkin oli auton sisällä.
Puhelu sisälsi suuren määrän kirosanoja, joita en ala tässä toistamaan. Ehotin, että soittas yhelle tutulle, ei vastannu. Oli soittanu hätänumeroonki ja sieltä oli sanottu, että joutuu rikkomaan ikkunan.
Soitin vähille sukulaisille, tyttö vei äijälle kotiavaimen ja lapset kouluun. Toinen sukulainen sano, et netistä löytyy lukkoliikkeitä (jotka ei vielä olleet auki). Löysin hinauspalvelun numeron, joka päivystää, sieltä löyty apu pienen oottelemisen jälkeen.
Lopun päivää oonki sitte hävenny, miten en heti muistanu, netistä löytyy kaikki.
Puhelu sisälsi suuren määrän kirosanoja, joita en ala tässä toistamaan. Ehotin, että soittas yhelle tutulle, ei vastannu. Oli soittanu hätänumeroonki ja sieltä oli sanottu, että joutuu rikkomaan ikkunan.
Soitin vähille sukulaisille, tyttö vei äijälle kotiavaimen ja lapset kouluun. Toinen sukulainen sano, et netistä löytyy lukkoliikkeitä (jotka ei vielä olleet auki). Löysin hinauspalvelun numeron, joka päivystää, sieltä löyty apu pienen oottelemisen jälkeen.
Lopun päivää oonki sitte hävenny, miten en heti muistanu, netistä löytyy kaikki.
perjantai 20. lokakuuta 2017
Talven tuntua
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)