Hämmentäsköhän soppoo

Nyt nostettiin taas esille hoitoavustajien koulutus. Heitähän on koulutettu jokunen vuosi. Minusta siinä ei ole mittään pahaa, jos heitä palkataan nimenomaan hoitajien avuksi. Voisivat tehä koulutuksensa puitteissa töitä hoitajan kans. Ehkä palvelukodit olis aika oikea paikka heille. Todellisuudessahan he joutuvat tekemään itsenäistä työtä ja ovat halpaa työvoimaa.
Samaa työtä tekevät monessa paikkaa laikkarit, tekevät itsenäistä hoitotyötä, yököttävät jne.
Tässä kaupungissa tietääkseni keskusairaala ja yksi vuodeosasto ovat sellaisia paikkoja, joissa laikkari ei ns.koske potilaaseen. Kuten laita heitä ruokailuasentoon tai tee asennonvaihtoja tjn muuta toimenpiteitä, jotka kuuluvat ehdottomasti hoitajille.
Toinen ääripää on vuodeosasto, jossa laikkarit joutuvat osallistumaan potilaansiirtokoulutukseen, jossa on myös näyttökoe. Taas mennään takasi päin!
Kirjoitan tätä omalla kokemuksellani, olen laitossiivoojakoulutuksellani istunut rapsalla, vaipattanut, syöttänyt, pessyt, siirtänyt, antanut lääkkeitä(huom. en ole jakanut lääkkeitä) pitkäaikaisvuodeosastolla.
Aivan samoin voisin kertoa laikkarista, jolla ei ollut minkäänlaista koulutusta ja ei osannut sanaakaan suomea!

Syheröitä

Kaikki on vinksin vonksin tuossa kuvassa, ei ollut aikaa asetella, kun osa lähti toiseen kotiin. Kissojen heijastin viikset on ihan erilliset, vaikka näyttävätkin "levyltä". Huovutuslapasia olis kohta markkinointiin asti.
Remontti etenee ryminästä päätellen (arkena). Minulla on ihan vanhan ajan sulakkeet ja pari kertaa oon jo polttanu proput, kun pyykkikoneen kans ei kestä olla päällä, kun yks lisäpatteri. Veskinpöntön kävivät imasemassa viimein perjantaina, kun 3 päivää jännäsin millon ääkät on lattialla.
Huomenna äijä tyhjentää kirppispaikan (mulla iltavuoro), loppuupahan vähäks aikaa sekin lisätyö.
Yritän nyt väkertää kaikenlaista pöljää, ennenkun kyllästyn ja siirryn villasukkien tekkoon.

Arkea

Olishan täällä kauniita ruskapuita, mut kamera unohtuu aina kotia. Päivät on menneet töitten merkeissä ja jatkoa on tiijossa. Ensin pätkiä, sitten pitempi huki.
Ikkunoistani on tän viikon näkynyt vain piitkä roskislava, luultavasti se kököttää siinä viikkokausia. Vuokranantajani teettävät yläkerrassa mittavaa remppaa, siis kaikki uusiks. Lämmöt on veks, joten irtopatterit on käytössä ja, kun tätä asustelualaa on muutenkin vähän, liikkuminen on haasteellista. Aika äkkiä se kylmyys hiipii sisään näin maantasolla, vaikka onkin normaalia lämpimämpi syksy.
Minullekkin tulee jossain vaiheessa evakkopäiviä, kun katkaistaan vedetkin.
Maha ja poskiontelo vihottelevat aina vaan, joten jälkimmäisen osalta on ens viikolla käynti, vaikka terv.hoitajalla. Mahansuojalääkitys minulla onkin, mut eipä vaikuta paljon auttavan.

Unissaan

Minulle luvattiin perintö rikkaasta suvusta, josko osallistuisin hautajaisiin. Perinnön suuruutta en tiennyt ja esivalmistelutkin tökki. Jouduin raivaamaan edestäni ensin vanhaa, ennenkuin pääsin lähemmäs hautajaispaikkaa. Huomasin, ettei minulla ollut asiallista vaatetusta. Aloin hakemaan vaatekauppaa ja niinhän siinä kävi, kuten monessa muussakin unessa, vaikka mitä kummallisia paikkoja kuljin, mutten osunu oikeaan. Ehkäpä siihen vaikutti tää rikkaan suvun nuorempi polvi, joka kiusasi minua kaikin tavoin.
Viimein he toivat minulle mustat vaatteet ja 2 punasta puseroa, valihin niistä toisen ja päälle laitoin mustan paidan. Olisin halunnut meikkiä, mut aattelin, et nehän valuu kuitenki poskille.
Saavuttiin kirkkoon ja vanhempi ökypari oli jo siellä. Tyttö, jonka kans menin ei jostain syystä voinukkaan esitellä minua heille, olinhan uppo outo! Samainen nuori nainen meni ruumiin luo, joka makasi katavalkilla ja hengitti. Niiskutukseni lopahti, mutten uskaltanut hiiskahtaakkaan. Uneni loppui, ennenkuin elävää ruumista haudattiin tai edes poltettiin. Kukista en jostain syystä huolehtinut, enkä muista niitä olleen muillakaan.
Uneni on tosi, mutta julkaisuun innoitti Peppone.

Syksyn satoa

Pari tuntia meni, kun äijän kans kerättiin käsin sankolliset. Puolukat oli isoja ja kuivia, niin helppo oli puhistaakkin. Oli tyyni päivä ja mulla oli ystäviä, polttiaiset ja sääsket kuppas vas.käenselekämyksen. Yrittivät piikittää silmien ympäristöäkin, mut sinne ei tullu kutiavia paukamia.

Eipä kurjuutta kummempaa

Kuva puhukoon puolestaan, minä en ole syyllinen koostumukseen. Eilen olin hyvin ahkerana, jonka seurauksena liukastuin mattokasasta ja löin yläselkäni pikku naulakkoon. Kävipä aika imakasti, kun koukut mäjähti voimalla nahkaan.
Tänään lähin vähän epäluuloisena pyöräileen salille.....mitähän nyt. Ovella huomasin, et salikorttia ei oo, ei tuu. Pyöräile takasi, siinä tilassa lupauduin yheks päiväks töihin. Osastolle, jossa oon viimeks ollu n.puoltoista vuotta sitten.

Elämän hallinta hukassa

Hemmetti mitä tappelua tän nettiyhteyden kans, grrrr!!!! Juuri ja juuri sain maksettua laskut, muutaman tunnin vain vekslasin. Aloin tässä ihmettelemään, kun mulle on alkanu tulemaan e-laskuja? Käyn pankin sivuilla niin harvoin, et useimmin on eräpvä jo ohi!! Joo, annoin palautetta, samoin reitittimestä, jonka palautin. Mitä mie teen semmosella kapistuksella, jos ei johtoa saa paikalleen. Palautin sen käyttämättömänä, palautetiedoilla, alle kahen viikon. Nyt kuitenkin tuntuu, et multa peritään siitäkin...
Juu, kyllähän mulle oli tullut puheluita, sillon olin kylläkin töissä. Joten oletan, jos on asiaa ja tietää säpo osotteen ja oikianki osotteen!