Krapu 48

Kansakoulussa

Olipa kerran, niinhän ne sadut alkaa. Tämä ei ole satu vaan hajanaisia muistikuvia sisältävä muistelo. Kävin kansakoulua neljä luokkaa, alakoulun kolmen luokan opettaja oli vanhemman puoleinen Saimi rouva. Yläkoulussa oli opettajana keski-ikäinen Eino, hänellä oli omat suosikkinsa. Oli minun onneni, ettei häntä tarvinnut sietää yhtä luokkaa enempää. Koulumatka oli vain puoli kilometriä, isä piti useimmiten huolen herättämisestä, kun aamuisin olis niin nukuttanut. 60-luvulla oli lauantaitkin koulupäiviä, silloin aukesi kirjakaapin ovet. Luin varmasti kaikki satukirjat, en ehkä poikien kirjoja.  Uskoisin, etten viivytellyt kotimatkalla, kun tiesin kotona olevan kahvia ja äidin leipomaa pullaa tai ainakin karjalanpiirakoita. Samalla sain uppoutua kirjan salaisuuksiin.

Sini-valkoista haaste 2019

Minun mielestäni Suomen lippu on kaunein maailmassa. Siinä kuvastuu isänmaallinen sinivalkoisuus.

Kunnioitan suuresti sotaveteraaneja, sotiemme miehiä, jotka takasivat meille itsenäisyyden.
Samoin kuin heitä, jotka kaatuivat rintamalla. Sotapäiväkirjan haalistuneella sivulla setäni Veikon kaatuminen.

Samoin setäni Väinö.
Enostani Mikosta ei ole löytynyt tietoja.

Minulle sinivalkoisuus on Suomi puhtaine vesineen, vehreine metsineen...

...kivikkokukkineen.

Minulle sinivalkoisuus on kuusi tai neljä vuodenaikaa tai vain kaksi :)

Nyt vähän vanhempana, kun ymmärrän enemmän? olen lukenut paljon kirjoja sota ajasta.
Tässäkin kirjassa kerrotaan siitä ajasta, ei rintamalta, vaan siviilistä. Miten kotirintamalla on pärjätty ilman miehiä, niukissakin oloissa.



Tämän haasteen lähetti Hopeiselta kuunsillalta Liisa. Haasteen alkuun panija on

http://puutarhahetki.blogspot.com/

En haasta ketään erikseen, jokainen saa ottaa tämän, joka haluaa ja ilmoittaa yllä olevaan linkkiin Tiiulle.

Krapu 45

Tarja hyräili keittäessään lohisoppaa, isosiskonsa Salme oli tulossa yökylään. Tarja mietti mielessään miten läheisiä he Salmen kanssa olivat, mikään ei ollut muuttunut lapsuudesta.
Pian ovikello soi ja Salme tuli kassinsa ja sateenvarjonsa kanssa. "Onpa siellä märkää, oi miten hyvä tuoksu täällä on!", Salmelta saattoi tulla puhetta monesta eri asiasta samassa lauseessa.
Keitto oli valmista ja he istuutuivat syömään. Ilta meni kuten tavallisesti, saunottiin ja istuttiin takan ääressä teemukien kanssa.
Hyvin nukutun yön jälkeen siskokset joivat aamukahvin ja Tarja lähti käymään postilaatikolla. Hetken päästä hän palasi sisälle hieroen kipeää kankkuaan.
"Olethan sinä varovainen" Tarja huolehti siskon ollessa lähdössä, Salme lupasi olla!