maanantai 25. helmikuuta 2019

Krapu 9

Muistotilaisuus

Ystäväni soitti ja pyysi minua laittamaan heille kotiin äitinsä muistotilaisuutta. Kuolema ei ollut tullut yllätyksenä, olihan Hilja pitkästi yhdeksälläkymmenellä ja ollut hoivakodissa vuosia. Mielellään menin puuhastelemaan ystäväni luo, tilaisuuteen oli tulossa vain lähimmät sukulaiset.
Kattaessani kahvipöytää mietin, miten entisaikaan kutsuttiin hautajaisiin mustareunaisilla kirjeeksi käännettävillä kutsuilla. Ensimäiset hautajaiset mitkä muistan olivat isänisän eli ukkini, olin silloin 6v. Hän oli ainoa isovanhemmistani, jonka tapasin.
Oli helmikuu ja ukkini arkku oli avoinna kotipihalla. Itse hautajaisista en muista paljoakaan ja muistotilaisuudesta en mitään.
Onneksi pystyin toimimaan samalla, kun vaivuin muistoihini. Hautajaisväki kuului tulevan, kun sytytin valkoiset kynttilät herttaisesti hymyilevän vanhuksen valokuvan kahta puolta.

maanantai 18. helmikuuta 2019

Krapu 8

Mökillä

Pari päivää vapaata, josko lähtisin mökille, vaikka olikin jo myöhä. Perheellämme oli mökki, jossa tarkenee kylmemmälläkin säällä. Taksi ajeli kovaa vauhtia, kuulemma oli vuoro lopussa. Jäin autosta mökkipolun varteen, tuttu polku. Sain kännykävalon avulla lukon auki, lämmin haiskahti sisältä, varmaan joku ollut vastottain täällä.
Laitoin kuistin oven takanani kiinni, kun joku tömähti mahaan. Taituin kaksin kerroin ja suustani pääsi kiljaisu.
Siskoni sähähti:"Sinäkö se oletkin?" Sähisin vastaan tietäen lasten jo nukkuvan:"Kukas muu tänne avaimella tulis?"
Pitkälle aamuyöhön meni jutellessa ja kummankin luvatessa ilmoittaa toiselle mökille tulostaan.
Seuraavana päivänä näin mahani muhkean mustelman ja vannoin siskolle kostavani harjanvarrella tökkäsyn.

tiistai 12. helmikuuta 2019

Krapu 7

Vierailu

Pojallamme on Saksassa nettikaveri, nyt Gunther on tulossa vierailulle. Pimeimpään marraskuuhun tuli iloinen ja vilkas nuorimies.
Suunnittelimme retkeä 1,5 kilometrin päähän laavulle. Pojat lähtivätkin matkaan kelkalla, johon minäkin olisin mieluusti istunut. Matkalla oli mäki ja minä en tykännyt suksilla kapuamisesta. Puuskuttaessani mäen päälle tuumasin isännälle:"Nyt ois saanut olla se hissi" Vastausta ei kuulunut, mies oli jo lasketellut laavulle.
Tulet oli tehty ja makkarat paistumassa.
Makkaraa haukatessaan Gunther huokasi:"Mäkärää". Meitä hymyilytti ennakkoluuloton vieraamme, joka uskalsi kokeilla uusia sanoja. Tuuli pyöritti savua, milloin kenenkin silmille. Vuorollaan siirtyiltiin tuulen yläpuolelle, poika virnuili:"Onneks eijoo mäkäröitä". Purskahdimme nauruun, kun Gunther toisti:"Mäkärää".



100 sanaa ja sanat marraskuu, hissi ja kilometri on oltava tekstissä.

maanantai 4. helmikuuta 2019

Krapu 6

Mummon mökissä

Mökki on lämmitetty ja puuro uunissa hautumassa. Auraki siellä pyyhkäsi menemään ja tietenki tukki liittymän. Kolattavahan se on samalla, kun käy maanantain postit. Eipä tuonne vielä kiirettä oo, kun kello on vasta yks. Laitanpa kahvin valumaan ja oikasen vähän selekää sängyllä.
Otan kolan seinustalta ja pukkelen lumia mennessäni tien liittymään. Mikäs siellä hangen alla liikkuu. Kumarrun lähemmäs, sinistä näkkyy ja niinku joku sanos kiukkusesti:"Elä koske"! Mikäs...ihan näyttäs ravulta ja hankeen vain työntyy, vielä kalanhajunen tuhnu haiskahtaa nokkaan. Hyi, rietas! "Niin tämäkö"? naapurin mies heiluttaa tuoretta matikkaa silmien eessä.
Minua naurattaa, sanon naapurille:"Aletaas kahville niin selevitän".


Viikon 6 krapu olisi tarkoitus sisältää seuraavat kolme sanaa:  lumi, päivä ja aika ja sata sanaa.


Tämä kirjoitus liittyy Caran ja SusuPetalin kirjoitushaasteeseen, tarkempia tietoja heidän blogeissaan.

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Ennen
Jäläkeen. Kuvittelin tekeväni vähän isommat turvakot, pyykkikone päätti, sopivat minun käsiin :)
Mittarissa -28, näyttää jo viima käyvän.

perjantai 1. helmikuuta 2019

Tämä perjantai

Kahen kuukauven tauon jäläkeen kävin salilla, kaikki oli kun ennenki. En riskeerannu pakkasessa kävelyyn, kun on vielä köhääki. Muutenki tein liikkeet rauhallisesti.
Kevätpuolelle on käännytty, aurinko on tänään kiivenny eka kerran kokonaan naapurin piharakennuksen katon päälle :)
Tyttö teki useita vuosia sitten lahjaks unisiepparin. Tykkään koristeena, sopivan pieni, eikä höyheniä. Hahtuvalanka oli jo pahoin kulahtanu renkuloista, uusin sen sinisellä ja yllättävän äkkiä käyttiki kieputus.