tiistai 23. heinäkuuta 2013

Tehty kiire ja laiskuus


Vapaana viikonloppuna keräiltiin eka satsi punasia viinimarjoja, ovat mehuna pakasteessa. Teeaineksiksi kuivasin mesiangervon ja horsman kukkia. Matkassa oli harvinaisen kiltti koira, ei lähtenyt pihapiiristä mihinkään hötkyilemään. Äijä on kerännyt jo ekat mustikat. Hilla aika vihelsi meiltä ohi tänäki kesänä. Ed.viikonlopun olin sairiksella, kun töissä tulin heinäseipäänä keittiöjakkaralta selälleen. Aivotärähys ja mahottoman isot mustelmat.
Sää on hiukka lämpimämpi, joskohan amppelimansikka tekis toisen satsin marjoja.

9 kommenttia:

  1. Voi tuota kaatumistasi, onneksi selvisit aivotärähdyksellä. Vaikka ei sekään leikin asia ole.
    Siis horsman kukistakin voi tehdä teetä, luulin, että lehdistä vain. Kiitos tiedosta.

    VastaaPoista
  2. Kahden yövuoron jälkeenkin nukkuneena luetunymmärtäminen on haasteellista... teit heinää seipäille keittiöjakkaralla keikkuen... jumprahuiti....

    VastaaPoista
  3. Hurja ilmalento, auts, paranemisia!

    VastaaPoista
  4. Voi millaisen ilmalennon sait ja pysyikö luut ehjinä? Sinulla on marjojen säilöntä meneillä, ihanaa.

    VastaaPoista
  5. Ahaa, nyt selvisi se betonilattia.... no voi hemmetti sentään sun kanssasi, miten siinä sillain kävi?
    Mä olen huolissani kun sulla on nyt ollut viime aikoina vähän turhan useaan otteeseen treffit vetovoiman kanssa, eli ajattelin kannattaisiko vähän jäähdytellä sitä palavaa suhdetta :D

    Oikeesti oli hyvä ettei käynyt mitään pahempaa <3

    VastaaPoista
  6. Rantakasvi-ei luita poikki, eikä avohaavoja. Kyllä minä käytän kukkiakin teehen, villiruusu on jo kukkinut, sitäkin ois voinut kuivata.
    Outsa-oli niin nopia tapahtuma, etten ehtiny saaha heiniä seipäälle asti :D
    Susu-kiitos! Aika hurja ja yllättävä!
    Sirkkis-vieläkin oli tuuria, vaikka ainahan se pään takominen jotain aiheuttaa. Nyt olis paras vitamiinien säilöntä käsillä.
    Peppone-ekaks keittiöjakkara on luvaton kiipeilyteline, pitäs olla kunnon tukevat tikkaat. Varsinkin, kun lattia on kalteva. Tekevälle sattuu tai sitte on päässä vikaa, ei mulla muistaakseni kyllä huipannu yhtään. Mullahan oli vielä se tavallinen tuuri, kukaan ei ollu näkemässä ja, kun viimen pääsin hoippuroimaan ihmisten ilmoille (lue:koko terv.hoitohenkilökunta), ei kukaan kyselly saatikka tutkinu. Sanottiin vaan, mee nyt vaikka taksilla päivystykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihme että arvauskeskuksia yleensä on olemassa - ne ovat täysin turhia laitoksia. Itseasiassa ne ovat julkisen terveydenhuollon mielestä paikkoja,jonne ihmiset voivat kerääntyä istumaan porukalla sillä ei sieltä mitään apua vammoihinsa/vaivoihinsa saa.

      Poista
  7. Hyvänen aika, jos oot paljon saanut akaiseksikin mutta tuo putoaminen otti aivan sydänalasta! Pääsit varmaan melko vähällä mutta laita nyt kalenteriin merkki (mäkin olen laittanut), ettei enää niin kauheasti kiipeiltäisi...mulla on muuten nykyään tukevat tikkaat!

    VastaaPoista
  8. Peppone-aiemmin mainitsemani terv.hoitohenk.kunta oli vuodeosaston työntekijät(olen siellä töissä). Joten eijoo paljo talvisodan henkee!
    vilukissi-kyllä on kuule montaki kertaa tullu kiipeiltyä tuonkin jälkeen ja pakko on, huohh!

    VastaaPoista